Navigation
- 1: Etusivu
- 2: Tiedotteet
- 3: Tapahtumat
- 5: Tietoja
- 6: Yleishallinto
- 7: Elinkeinopalvelut
- 8: Perusturva
- 9: Sivistystoimi
- 10: Tekninen toimi
- 11: Luottamushenkilöt
- 12: Pöytäkirjat
- 13: Yritykset ja palvelut
- 14: Matkailu
- 15: Kartta
- 16: Kuvagalleriat
- 17: Kivijärven lentokenttä
- 18: Sähköinen asiointi
- 19: Palaute
- 20: Yhteystiedot
- 25: Laajakaista kaikille
Rakennuskulttuuri
Kivijärvellä asutus on ollut harvaa ja se on saanut vaikutteita niin savolaisilta, pohjalaisilta kuin hämäläisiltäkin. Rakennuskannassa on perin vähän säilynyt vuosisataisia jäänteitä. Pikemminkin tilan sijainnin ja lähiympäristön luonteessa näkyy asuinpaikan vanhakantaisuus. 1800-luvun rakennuksia löytyy vähän. Tyypillinen asuinrakennus on ollut paritupatyyppinen hirsirakennus, joka monesti vielä 1800-luvun loppupuolellakin tehtiin sisäänlämpiävänä. Uloslämpiävissä tuvissa uunina oli pohjalaismallinen kaarevaotsainen takkauuni. Kantatilojen rakennuskulttuuri ei ole ollut kovinkaan paljon konstikkaampaa kuin vähäisten torpparien. Vain harvoissa taloissa päärakennuksen ulkoasussa on huomioitu vallalla olleet rakennustaiteelliset tyylisuunnat.
Kivijärven maaseutuympäristö on suurelta osin menettänyt 1800-luvun rakennuskannan. Yksi taso maisemasta, kunnan historian ja kehityksen kuvastajasta on poistumassa. Nykyistä vanhaa kivijärveläistä rakennuskulttuuria on tavoitettavissa 1920-30 –luvuilla syntyneillä pientiloilla, vaikka arkkitehtuuri olikin paljolti perinteessä pysyvää ja vanhoja rakennusmuotoja suosivaa. Näiden usein vielä hyvin säilyneiden pihapiirien säilyminen olisi rakennusperinteen vaalimisen kannalta olennaista.
Kivijärveläiseen rakennusperinteeseen vaikutti voimakkaasti 1940-luvulla alkanut asutuskausi, jolloin lautarakenteinen rintamamiestyyppinen asuintalo yleistyi myös Kivijärvellä. Vanhoilla tiloilla kansanomaiseen rakennuskäytäntöön perustuvat rakennukset saivat väistyä uusien tyyppipiirustusten mukaan rakennettujen asuin- ja talousrakennusten tieltä.
1960-1970 –luvuilla uudet maaseudun rakennusperinteelle vieraat rakennustekniikat, materiaalit ja rakennusmuodot tulivat käyttöön vanhan rakennuskäytännön sijaan. Tätä muutosta edesauttoi valtion ehdot asuntotuista ja –lainoista. Vanhat rakennuskäytännöt perustuivat pitkäaikaiseen kehitykseen ja kokemukseen, joten kun viime sotien jälkeen perinne katkaistiin ja sekä uudet rakennustekniikat että –materiaalit otettiin tilalle palvelemaan maatilatalouden uusia vaatimuksia, jäi ympäristön – miljöön - huomioiminen rakentamisessa toiselle sijalle.
Asuintalon asema talouspihaa hallitsevana rakennuksena väheni matalien tiilitalojen myötä. Karjarakennuksille tuli karjatalouden kehittyessä ja koneellistuessa uusia vaatimuksia, joiden puitteiksi eivät riittäneet vanhat hirsiset luontinavetat. Hirsiaitat ja riihet ovat säilyneet pisimpään, sillä ne kävivät varastoista.
Rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ovat Rauhala eli entinen Witikan talo sekä Linnanmäki, joilla sijaitessaan raitilla pappilanmutkasta koulumäelle on myös maakunnallista merkitystä maisemallisesti. Molemmat talot ovat yksityisomistuksessa.
Lähteen pihapiiri on yksi Kivijärven kirkonkylätaajaman harvoja säilyneitä maatilojen pihakokonaisuuksia, johon kuuluu päärakennus, pihatupa (väen- ja leivintupa), aittarakennus, hirsinavetta ja sauna. Vanhimmat rakennukset ovat tiettävästi 1800-luvun alkupuolelta. Kivijärven kunta muisti kunniakirjalla Lähteen talon omistajia Risto ja Maijaleena Piispasta "perinteen vaalimisesta ja esi-isien työn kunnioittamisesta Lähteen talossa" kotiseutujuhlan yhteydessä vuonna 1998. Lähde on yksityisomistuksessa, mutta tarjoaa tilojaan myös juhlien ym. tapahtumien pitopaikaksi.
Sivukyliltä rakennushistorian kannalta maakunnallisesti merkittäviä ovat klassismia edustava Hiitolan päärakennus sekä Saramäen rakennusryhmä suljettuine pihamuotoineen. Molemmilla tiloilla pääasiassa 1800-luvulta peräisin oleva rakennuskanta on säilynyt lähes alkuperäisenä.
Viimeksi päivitetty 11.06.2007